Itsenäisyyspäivänä 2017 valokuvasin pyörätielle pysäköityä poliisiautoa. Poliisi vaati minulta henkilötodistuksen näyttämistä, sulki minut putkaan ja väitti, että kieltäydyin kertomasta henkilötietojani. Juttu oli tuolloin näkyvästi mediassa.
Käräjäoikeus tuomitsi minut niskoittelusta poliisia vastaan. Tuomio ei ole lainvoimainen. Valitin hovioikeuteen, joka otti asian käsittelyynsä. Käsittely on edelleen kesken.
Tein rikosilmoituksen poliisin toiminnasta. Yhteensä kuutta poliisia epäiltiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja tuottamuksellisesta vapaudenriistosta. He olivat minut kiinniottaneita poliiseja ja poliisiasemalla vuorossa olleita poliiseja.
Nyt kihlakunnansyyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen kaikkien kuuden poliisin osalta. Perusteena oli, että minua ei olisi saanut laittaa säilöön, mutta ei voitu todentaa, kuka poliisissa oli tästä toimenpiteestä vastuussa. Kiinniottolomake on kadonnut.
Alla on syyttämättäjättämispäätös, joka koskee asemalla työskennellyttä ja kiinnioton kirjannutta poliisia K. Teksti on lähes sama kaikissa kuudessa syyttämättäjättämispäätöksessä, lukuun ottamatta perusteluiden viimeistä kappaletta, joka on hieman erilainen eri päätöksissä. Poliisien nimet olen korvannut nimikirjaimilla ja korostukset olen lisännyt.
Tutkitut tai epäillyt rikokset ja lainkohdat
TUOTTAMUKSELLINEN VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN
6.12.2017 HELSINKI
(R-numero)
Rikoslaki 40 luku 10 §
2. TUOTTAMUKSELLINEN VAPAUDENRIISTO
6.12.2017 HELSINKI
(R-numero)
Rikoslaki 25 luku 6 §
Tapahtumatiedot
Itsenäisyyspäivänä joukkojenhallintatehtävissä olleet poliisit I, S ja J.L. ovat puhuttaneet kadulla pyöräillyttä Marjut Ollitervoa, koska tilannejohtokeskukselta oli tullut viesti kahdesta naisesta, jotka olivat heittäneet pulloja väkijoukkoon ja koska Ollitervon tuntomerkit olivat sopineet pullonheittäjiin.
Poliisien mukaan Ollitervo on kysyttäessä kieltäytynyt kertomasta henkilötietojaan ja ilmoittanut, ettei hänellä ole henkilöllisyystodistusta mukanaan sekä yrittänyt poistua paikalta. J.L. on partion johtajana päättänyt, että Ollitervolle annetaan tiedoksi rangaistusvaatimus niskoittelusta, koska hän on kieltäytynyt ilmoittamasta henkilötietojaan. Poliisit ovat tutkineet Ollitervon repun ja löytäneet sieltä hänen ajokorttinsa.
Poliisipartio on ohjeistuksen mukaan pyytänyt paikalle erillisen kuljetuspartion viemään Ollitervo Kisahallin poliisiasemalle rangaistusvaatimuksen tiedoksi antamista varten, koska partion velvollisuutena on ollut pysytellä joukkojenhallintatehtävissä oopperatalon luona. Tässä vaiheessa poliiseille on selvinnnyt, että pullonheittäjät ovat muita henkilöitä.
Partioon kuulunut O.L. on kirjoittanut Ollitervosta kiinniottolomakkeen. O.L. on kertonut merkinneensä toimenpidetietoihin, että Ollitervolle tulee antaa tiedoksi rangaistusvaatimus niskoittelusta, koska on kieltäytynyt antamasta henkilötietojaan. O.L. on antanut lomakkeen kuljetuspartioon kuuluneelle G:lle. Poliisien mukaan kuljetuspartiolle on ilmoitettu, että Ollitervo on päästettävä vapaaksi rangaistusvaatimuksen tiedoksi antamisen jälkeen.
G on kertonut jättäneensä O.L:n laatiman kiinniottolomakkeen vastaanottotiskille jättäessään Ollitervon poliisiasemalle. G ei muista lomakkeen sisältöä.
Poliisiasemalla Ollitervo on pantu säilöön ja hänelle on annettu tiedoksi rangaistusvaatimus niskoittelusta.
K on kirjannut vastaanotossa Ollitervon tiedot poliisiasian tietojärjestelmään. Kiinniottamisen ja säilöönottamisen kirjaamislomakkeelle, ns. KIP-lomakkeelle on kirjattu, että Ollitervo on otettu kiinni klo 17.40 Poliisilain 2 luvun 10 § 2 momentin nojalla rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi. Perusteluina on ollut: “Ei suostunut antamaan henkilöllisyystietojaan. Vastasi tuntomerkkejä epäillystä pullon heittäjästä. Paikalta poistaminen riittämätön toimenpide. Ollitervolle sakko niskoittelusta.”
K ei muista tätä tapahtumaa, mutta hän on kertonut, että kirjaus tehdään partiolta saadun kiinniottolomakkeen perusteella ja partion mahdollisesti suullisesti antamien tietojen perusteella. K on kertonut, että partiolta saadut kiinnottolomakkeet pannaan yhdessä poliisilaitoksella laadittavan KIP-lomakkeen kanssa erilliseen laatikkoon.
O.L:n laatimaa kiinniottolomaketta ei ollut jälkikäteen löytynyt.
Kuljetuspartioon kuulunut G on kertonut, että joko hän tai kuljetuspartiossa toisena ollut T on myöhemmin soittanut poliisiasemalla kiinniotoista vastanneelle M.I:lle ja varmistanut sen, että Ollitervo on päästetty vapaaksi rangaistusvaatimuksen antamisen jälkeen. Tällöin virhe on havaittu, ja M.I. on tehnyt vapauttavan päätöksen klo 19.17.
Päätös
Jätän syytteen nostamatta epäillystä rikoksesta, koska ei ole olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi.
Perustelut
Riidatonta on, että Ollitervo olisi pitänyt vapauttaa rangaistusvaatimuksen tiedoksi antamisen jälkeen. Kysymys on siitä, kenen menettelyn johdosta poliisiasemalla on tehty väärä Poliisilain 2 luvun 10 § 2 momenttiin viittaava kirjaus, jonka perusteella Ollitervo on pantu säilöön.
O.L. on kertonut kirjanneensa kiinniottolomakkeeseen toimenpiteeksi ainoastaan rangaistusvaatimuksen tiedoksi antamisen. Kirjausta ei ole todennettavissa, koska lomaketta ei ole löytynyt. Ollitervoa puhuttaneen partion mukana kuljetuspartiolle oli kuitenkin ilmoitettu, että Ollitervo on päästettävä vapaaksi rangaistusvaatimuksen jälkeen.
Ollitervon poliisiasemalle jättänyt G on kertonut jättäneensä samalla poliisiasemalle O.L:n laatiman, myöhemmin kadonneen kiinniottolomakkeen. Poliisiasemalla kirjauksen tehneen K:n mukaan kirjaukset tehdään henkilön mukana tuodun kiinniottolomakkeen perusteella ja mahdollisesti partion suullisesti antamien tietojen perusteella.
Epäselväksi on jäänyt se, onko virheellinen säilöönpano johtunut poliisiasemalle jätetyn kiinniottolomakkeen virheellisestä tai epäselvästä kirjauksesta, kuljetuspartion poliisiasemalle alun perin antamasta virheellisestä informaatiosta vai K:n virheellisestä kirjauksesta poliisiasemalla.
Poliisiasemalle annettu informaatio ei liene kuitenkaan ollut täysin yksiselitteinen, koska Ollitervon vapauttaminen on varmistettu jälkikäteen.
Lainkohta
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 6 § 1 mom. 3 -kohta ja 6 a § 1 mom. 1-kohta
Asemalla kirjauksen tehnyt poliisi K oli kirjannut järjestelmään kiinnioton perusteeksi rikoksilta ja häiriöiltä suojaamisen. En usko, että hänellä oli mitään syytä keksiä omasta päästään kiinniottoperusteita tai kirjata järjestelmään mitään muuta kuin mitä kiinniottolomakkeessa luki. Kertomansa mukaan K toimi annettujen ohjeiden mukaisesti eikä tehnyt itsenäisiä päätöksiä, ja epäselvissä tilanteissa hän kysyi apua kokeneemmilta kollegoilta. Tämä on varsin uskottavaa, sillä K oli vastikään poliisiammattikorkeakoulusta valmistunut, eikä hän ollut aiemmin työskennellyt Kisahallin putkalla.
Kiinniottolomake oli poliisin hallussa, siinä oli todennäköisesti todisteita poliisia vastaan, ja se on mystillisesti kadonnut. Esitutkintapöytäkirjan mukaan muiden saman päivän aikana jouha-ryhmien toimesta kiinniotettujen henkilöiden kiinniottolomakkeet olivat paikoillaan.
Minua oopperan edustalla puhutelleet ja kiinniottaneet poliisit olivat S ja I. Niskoitteluasia käsiteltiin käräjäoikeudessa tästä tutkinnasta erillisenä. Niskoittelun esitutkinnassa S kertoi, että olin kieltäytynyt kertomasta henkilötietojani. Oikeudessa S taas kertoi, että olin tarjoutunut kertomaan poliisille henkilötietoni.
Vapaudenriiston tutkinnasta käy ilmi, että henkilöllisyyteni selvisi poliiseille jo paikan päällä, sekä se, että en ollut pulloja heitellyt henkilö. Saman illan aikana 6.12. lopuillekin poliiseille selvisi myös, että minua ei olisi pitänyt laittaa putkaan ja että poliisin toiminnassa oli tapahtunut virhe. Paikalla olleiden poliisien virallinen kertomus on, ettei minua ollut tarkoitus laittaa putkaan alunperinkään.
11.12.2017 Helsingin Sanomien haastattelussa ylikomisario Jere Roimu kertoo keskustelleensa paikalla olleiden poliisien kanssa. Roimu kertoo, että minut otettiin kiinni henkilöllisyyden selvittämiseksi, ja että poliisin toiminnassa 6.12. ei ollut moitteita. Myös poliisin omassa tiedotteessa 11.12. Roimu kertoo kiinnioton perusteeksi henkilöllisyyden selvittämisen.
Esitutkintapöytäkirjan mukaan kukaan poliiseista ei tiedä, kuka antoi määräyksen koppiin laittamisestani. Jotenkin kuitenkin ihmeen kaupalla sinne koppiin jouduin. Ja vielä 11.12.2017 ylikomisario Jere Roimun mielestä tämä ei ollut virhe.
Iltalehden jutussa Roimu kertoo, että partio on selvittänyt tapahtunutta esimiehille ”seikkaperäisesti”.
Minusta on todella ihmeellistä, että poliisissa kukaan ei ole vastuussa tämän tason mokasta. Kun ihmisen vapauteen kajotaan viranomaisvallalla, tulee sille olla laillinen peruste, ja jonkun tulee olla päätöksestä vastuussa. Ei ole oikeusvaltion periaatteiden mukaista, että poliisi voi mielivallalla laittaa ihmisen putkaan ilman seuraamuksia ja kuitata koko homman sillä, että oho virhe, mutta kas, todisteet ovat kadonneet, ette voi todistaa kuka meistä se oli.
Kun kukaan, edes esimies ei ole siitä vastuussa, eikä seuraamuksia tule kenellekään, poliisilla ei ole mitään syytä muuttaa mielivaltaista vallankäyttöään. Tai löperöjä käytäntöjään ihmisten vapauteen kajoamisessa, jos joku nyt vielä vilpittömästi uskoo, että kyseessä oli aito vahinko, ja se kiinniottopaperikin varmaan ihan itsestään lensi ikkunasta ulos tuulenpuuskan mukana, minkä jälkeen varmaan poliisisusikoira Roi söi sen.
Poliisilla on valtaa mutta ei vastuuta teoistaan.
Tällaisesta kehityskuviosta on todellakin syytä olla huolissaan. Sinunkin, vaikka olisit etuoikeutettu kunnon kansalainen, etkä olisi vielä koskaan joutunut poliisin mielivallan uhriksi.
Otsakekuvan pyörätielle pysäköity poliisiauto ei liity tapaukseen.
Edit 21.6.2019: Lisätty kuva Iltalehden jutusta ja selvennetty yhtä huonosti muotoiltua virkettä, jossa oli mahdollisuus väärintulkintaan.
’selvennetty yhtä huonosti muotoiltua virkettä, jossa oli mahdollisuus väärintulkintaan.’?
Luetun perusteella vaikuttaa siltä, että kiinniotetulle kuuluisi korvaus, ei rangaistusta.
Muutettu virke oli alunperin seuraava: ”Paikalla olleiden poliisien näkemys oli virallisten kertomustensa mukaan koko ajan se, ettei minua pidä laittaa putkaan.”
Muokkasin sitä, koska ylläolevasta saattaa saada väärän käsityksen, että tämä olisi ollut paikalla olleiden poliisien tarina alusta asti. Ei ollut, vaan se muuttui matkan varrella. Päätellen siitä, mitä lausuntoja Roimu antoi medialle itsenäisyyspäivän jälkeen, kiinniottopartion selvitettyä hänelle asiaa ”seikkaperäisesti”, sekä poliisin omasta itsenäisyyspäivän jälkeisestä tiedotteesta.
Itselläni saman tyyppinen kokemus; tumman harmaa pakettiauto hämärällä huonosti auratulla tieosuudella pimeänä niin että auto osittain bussipysäkillä ja osittain kapean ajoradan päällä. 40 kmh rajoitusalueella nostin nopeutta auton kohdalla ja sain tehtyä väistöliikkeen keskemmälle tietä. Kamera välähti ja 170 € rikesakko. Pyörsin kuvaamaan valvontapaikan mutta kopista änkesi tumma hahmo ulos, poistuin paikalta pahempia seurauksia välttääkseni. Kuvasin alueen lumipenkkoineen ja valvonta-auton renkaan jälkineen myöhemmin. 1 vuoden valitusrumba käräjäoikeuksineen mutta tuomio pysyi. Luulisin että virkavallan normitoimintaa silloin kun valvontatehtävissään ovat itse asemoituneet esim liikenneturvallisuuteen nähden arveluttavalle alueelle ja kansalaiset siihen kiinnittävät huomiota.
Poliisin ”lopullisen version” mukaan kiinniottosi peruste oli siis henkilöllisyyden selvittäminen? Ja tämä selvisi luotettavasti jo paikan päällä? Samoin kuin se, että et ole pulloja heitellyt henkilö? Jos näin, niin nähdäkseni vapaudenriisto on tapahtunut jo siinä vaiheessa, kun sinua lähdettiin kuljettamaan tahtosi vastaisesti Kisahallin putkalle. Tämä olisi ollut perusteltua vain siinä tapauksessa, että kiinnioton syy on se, mitä Kisahallilla on kiinnioton syyksi kirjattu. Mutta kun tämä ei selvästikään tässä tapauksessa ollut perusteltu syy kiinniotolle, niin tällöin vapaudenriisto olisi tapahtunut jo kiinniottovaiheessa.
Ymmärtääkseni poliisin viimeisin tarina kiinnioton perusteeksi on sakon tiedoksi antaminen. Kumma juttu sinänsä, että todellako minulta pitää takavarikoida kaikki omaisuus vain siksi, että odottelen jonkun paperilapun saamista.
Tuohan tässä juuri ihmetyttää, sillä eihän sakon / rangaistusvaatimuksen tiedoksi antaminen ole mielestäni laillinen peruste kiinniotolle. Nehän annetaan paikan päällä. Kuljetus Kisahallin putkalle olisi ollut perusteltua vain siinä tapauksessa, että kiinniotto olisi tehty sen Kisahallin kirjauksen mukaisesti rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi, kun paikalta poistaminen ei ole riittävä toimenpide. Mutta eikö poliisi ole nyt sanonut, että kiinnioton alkuperäinen peruste oli henkilöllisyyden varmentaminen, jolloin peruste on päättynyt heti, kun henkilöllisyys on varmistunut. En nyt ole varma näistä asioista, mutta kannattaa ehkä vähän selvitellä.
Näillä oli joku sellainen selitys, että eivät itse voineet kirjoittaa sakkoa kun olivat suorittamassa tehtävää, tai jotain. En kyllä tiedä miksei se kuljetuspartio olisi voinut paikan päällä sakkoa kirjoittaa, tai mikä tahansa muu partio, joka olisi tilattu paikalle.
Sanoi, vuonna 2017, kun tieto ajokortista ei ollut vielä julkisuudessa (ja ehkäpä eivät silloin tulleet ajatelleeksi, että tekisin tästä tutkintapyynnön). Kun poliiseja alettiin epäillä rikoksesta, tarina muuttuikin sillä tavoin, että vain sakon antamiseksi vietiin asemalle, ja joku sitten erehdyksissä määräsi putkaan, mutta kukaan ei tiedä kuka, ja jännästi juuri tämä kyseinen kiinniottolomake on kadonnut.
Kuljetuspartio tilattiin nähdäkseni paikalle sen vuoksi, että kiinnioton tehnyt partio ei voinut poistua paikalta (eikös tämä ollut tarkkaan ottaen se poliisien selitys). Sakon, tai tässä tapauksessa rangaistusvaatimuksen (kun ilmeisestikään et myöntänyt niskoittelua), he kyllä olisivat voineet kirjoittaa. Tai sitten vaihtoehtoisesti sinulle olisi pitänyt lähettää kutsu saapua poliisiasemalle myöhempänä ajankohtana rangaistusvaatimuksen tiedoksi antamista varten. Jos et olisi sitten saapunut kyseisenä ajankohtana ottamaan vastaan rangaistusvaatimusta, eikä sinuun saataisi muutenkaan yhteyttä, kiinniotto (tai ”nouto”) olisi ehkä perusteltu.
Tuossa tilanteessa en kyllä ainakaan itse keksi mitään syytä, minkä perusteella kiinniotto ja välitön kuljetus poliisiasemalle vastaanottamaan rangaistusvaatimusta olisi mitenkään perusteltua, etenkin ottaen huomioon pakkokeinolaissa mainittu suhteellisuusperiaate ja vähimmän haitan periaate. Kannattaisi ehkä kysellä syyttämättäjättämispäätöksen tehneeltä syyttäjältä, että eikö hän kiinnittänyt asiaan mitään huomiota. Mitä hänen mielestään siinä Roin syömässä lapussa olisi pitänyt lukea, että kaikki niin sanotusti natsaisi (eli että kiinniotto rangaistusvaatimuksen antamiseksi olisi jollain tavoin perusteltu). Niinkuin jo mainitsin, voi olla jotain mitä en ole ymmärtänyt. Muttä jos ei tyydyttävää vastausta tule, niin sitten vaan kantelua syyttäjän toiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Ja jos laillista perustetta kuljetukselle Kisahallille ei ollut, niin sehän asettaa myös tapahtumat siellä hieman eri valoon.
Lainoppineiden mukaan seuraava steppi on kantelu valtakunnansyyttäjälle.