Oikeusvaltion rappio

Eilen blogin kävijämäärä oli toiseksi korkein ikinä, vaikka en ole kirjoittanut mitään puoleen vuoteen. Ajattelin, että josko tänne sitten pitäisi kirjoittaakin jotain, kun kerta olen niin tavattoman kiinnostava ihminen. Paitsi että kohu on jo laantunut ja samoin kävijämäärä, joten enköhän voi rauhassa jatkaa kirjoittelemista lähinnä itselleni sekä pienelle yleisölle.

Piti kirjoittaa seuraavaksi Pariisin liikenteestä, mutta sitten tulikin kaikkea muuta tekemistä.

Jos joku ei siis tiedä, mistä on kyse, niin tästä. Harkitsin kyllä, teenkö asiasta julkisen vai en. Tiesin että paskaa tulee niskaan, mutta sitä nyt tulee aina kun naisena esität mielipiteitä tai sanot jotain ääneen. Ylipäätään elämässä on vähemmän ongelmia noin yksilön navasta käsin katsottuna, mitä enemmän yrittää miellyttää kaikkia, vaikenee epäkohdista ja antaa öykkäröinnin tapahtua. Mutta tällaiset tolkun lampaat mahdollistavat kaikenlaisen kiusaamisen, kansalaisoikeuksien murentamisen ja pahimmillaan poliisivaltion. Poliisin mielivallasta ei saa vaieta.

Ei ole mukavaa joutua putkaan, mutta pidän silti koko keissiä enemmän huvittavana kuin pöyristyttävänä. En ole mitenkään yllättynyt poliisin mielivaltaisesta toiminnasta. Kyllähän se silti vähän järkytti kun poliisi heitti minut putkaan, kun olin kaikessa rauhassa matkalla kotiin.

En varmasti ole ensimmäinen ihminen joka joutuu putkaan ihan vaan siksi, että poliisi haluaa näyttää, kuka määrää. Voin vain etäisesti kuvitella miten epäreilua kohtelua saavat esimerkiksi ei-kantasuomalaiset. Vaikkapa kai minäkin edustan naisena ja polkupyörällä liikkuvana jotain marginaalia, kun normaali suojeltava ihmislaji on keski-ikäinen, keskiluokkainen, valkoihoinen, autoa ajava mies. Jolla ei ainakaan, btw, ole koskaan mitään ongelmaa poliisin kanssa joten jos jollain on, kyllä sen täytyy olla ihan omaa syytä. Tai jos natsi hyökkää kimppuusi niin sekin on omaa syytäsi, mitäs menit harjoittamaan perustuslain mukaista sananvapauttasi senkin tollo.

Kuinka idioottimaisen tietämätön ihminen voi olla omasta etuoikeutetusta asemastaan.

Putkareissu nyt ei ollut kovin ihmeellinen enkä joutunut olemaan siellä kovin kauan. Mitä nyt poliisi sotki kameraani tahallisesti laittamalla kurakengät sen päälle. Tai onhan toki myös mahdollista, että kyse ei ollut tahallisuudesta vaan jostain typeryyden syvemmästä asteesta, jota en voi ymmärtää, koska olen niin helvetin akateeminen. Siitä olin hieman yllättynyt, kuinka monta virka-asuista tyyppiä asemalla seisoskeli tekemättä yhtään mitään. Ehkä he päivystivät siinä minua varten, koska olin vaarallinen rikollinen. Resurssipulaan nähden sain poliisilta melkoiset määrät huomiota.

Harmillisesti minulla ei ole putkasta yhtään valokuvaa, sillä kaikki tavarani otettiin pois. Edellisiltä vangeilta ei ainakaan ollut otettu kyniä pois, sillä seinät olivat täynnä raapustuksia, muun muassa:

KYTÄT ON NATSISIKOJA

I LOVE JANI

Putkassa kulutin aikaani mm. tekemällä kyykkyjä, koska olen nähnyt elokuvista, että suljetussa kopissa kuuluu urheilla. Ja sit olin ihan kuin Sarah Connor. Leuanvetotanko puuttui, mikä oli lievä pettymys, mutta tavallaan ymmärrettävää.

Putkareissua enemmän ahdisti klikkiuutisena oleminen. On yksi asia postata tarina julkisesti. Ja toinen asia, että postaus saa 1300 jakoa ja juttu on Hesarin luetuimpien ykkösenä yli vuorokauden. Ja kuulemma vilkkui jossain metrojen näyttötauluillakin (itsehän kuljen pyörällä). En odottanut ihan sellaista julkisuutta. Kelatkaa muuten, että mitä jos 1300 jaon jälkeen vaan päättäisin poistaa koko ketjun. Minulla olisi täysi vapaus se tehdä. Olishan se vähän tylyä.

Miltä tuntuu olla klikkiuutinen? Ahdistavalta. Mutta poliisin mielivallasta ei saa vaieta.

Pidän whataboutismia ja “maailmassa on pahempiakin ongelmia” paskimpina argumentteina ikinä. Aina on pahempia ongelmia. Mutta silti tekisi mieli täältä koko farssin keskipisteestä käsin ihan vähän saarnata, että ihanko totta olette yllättyneitä, ja meillä on täällä hei muuten esim. ilmastonmuutos, tai että voisitteko pöyristyä yhtä innokkaasti aina kun autoilija ajaa pyöräilijän yli ja poliisi keskeyttää esitutkinnan, koska tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei sitä vaadi.

Se on vain sellainen pieni fiilis. Ja tämän sanottuani totean, että tämä tapaus on yksi palanen matkalla fasistiseen yhteiskuntaan, ja on tärkeää, että ihmiset huomaavat kun se tapahtuu. Sellaisessa valtiossa ei oikeasti halua elää kukaan.

Ihmisiä siis kiinnostaa, mikä on tietysti hyvä juttu ja mistä olen kiitollinen. Toivottavasti he tulevat paikalle pöyristymään uudestaan sitten kun häviän kaikki kantelut sun muut. Odotukset eivät nimittäin ole kovin korkealla. Tässä maassa poliisin sana voittaa kansalaisen sanan, ja silloin ihminen on syyllinen kunnes toisin todistetaan. Pitäisi oman oikeusturvansa takia aina ulkona liikkuessaan tallentaa elämäänsä jollain google laseilla poliisin mielivallan varalta. Olisikohan silmälasit muuten takavarikoitu ennen putkaan heittämistä? Hmm.

Se mistä mun oikeastaan piti kirjoittaa, oli ihmiset.

Ihmiset, jotka vaativat omien perusoikeuksiensa rajoittamista, kuten liikkumisvapauden ja mielipiteen ilmaisun vapauden rajoittamista. Ihmiset, jotka ovat sitä mieltä, että vaatimus kantaa henkilötodistusta mukana aina ulkona liikkuessaan olisi vaan ihan kohtuullista ja oikein, ja joille ei tule edes mieleen, että kaikilla ei välttämättä ole edes varaa henkilötodistukseen. Ihmiset, joiden mielestä vähimmällä pääset kun alistut nöyrästi kiusaamiseen ja mielivaltaan ja annat öykkäreiden rellestää vapaasti, koska muuten voisi tulla konflikti. Ihmiset, jotka kävelevät ohi eivätkä ainakaan sekaannu, kun pyydän heitä ottamaan videota tilanteesta, koska ei ole heidän ongelmansa. Ihmiset, joiden mielestä ansaitset joutua putkaan, jos et luovu kaikista oikeuksistasi, tai jos et niiaa ja hymyile nätisti poliisisedälle, tai jos vaikka erehdyt katsomaan häntä suoraan silmiin, etkä hieman alaviistoon kuten kunnon luterilaisen kansalaisen kuuluu.

Jos ajautuisimme totalitarismiin, se olisi juuri näiden ihmisten syytä. Tolkun lampaiden, jotka hiljaa katsoivat muualle, koska parempi olla tekemättä ongelmaa. Ja sittenhän on toki vielä nämä pässinpäät, jotka eivät suinkaan ole hiljaa, vaan suu vaahdossa suorastaan vaativat, että perustuslaki kumottava. Tolkun lampaiden aggressiivinen siipi.

Suomalaisten lammasmainen auktoriteettiuskovaisuus ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä minua. Ehkä se liittyy jotenkin sotaan ja puuroon, mutta silti. Kyllä se nykypäivänä on vaan ihan puhdasta idiotismia. Ainakin, jos olet aikuinen itsenäinen ihminen, eikä elämäsi ole riippuvainen jonkun hirmunarsistin mielenliikkeistä.

Ja lopuksi jotain positiivista, mitä ajattelin itsenäisyydestä tällä viikolla ennen tätä typerää farssia.

Olen onnellinen siitä, että olen itsenäinen. Se on aivan helvetin mahtavaa.


P. S. Olkaa siivosti, ettei tarvitse pistää esimoderointia kommentoinnista päälle. Se on aina vähän ikävää kommentoijan kannalta, kun pitää odottaa oman kommentin julkaisua.

Edit: Ja esimoderointi pärähti sitten päälle, koska ihan kaikki eivät nähtävästi ole vielä oppineet, miten internetissä käyttäydytään.

Vaalikoneet remonttiin

Kävin tänään äänestämässä. En äänestänyt ehdokasta, joka on kanssani mahdollisimman samaa mieltä mahdollisimman monesta vaalikoneen määrittelemästä kysymyksestä. En tehnyt yhtäkään vaalikonetta.

Äänestin ensisijaisesti puoluetta, jonka vallan kasvu parhaiten tällä hetkellä edistäisi ideologiani mukaisia tavoitteita. Äänestin toissijaisesti ehdokasta seuraavilla kriteereillä: ajattelukyky, sukupuoli ja ikä.

Koko vaalikonetouhu on yksi suuri epädemokraattinen harhautus. Ei ole juuri merkitystä, mitä mieltä ehdokkaasi on jostain vaalikoneen kysymyksestä juuri nyt. Vaikka nämä kysymykset tulisivatkin valtuuston päätettäväksi, ja vaikka ehdokkaasi äänestäisi tismalleen antamiensa vastausten mukaan, todennäköisesti hänellä ei ole tarpeeksi tietoa kaikista kysymyksistä, jotta hän voisi vastata niihin perustellusti. Todennäköisesti sinullakaan ei ole. Eikä tarvitsekaan olla. Kaikki eivät voi tietää kaikesta kaikkea. Oleellisempaa on, että valtuutettu ymmärtää oman tietonsa rajat ja osaa tarvittaessa hankkia tietoa tai kysyä asiantuntijoilta.

Turhat vaalikoneet voisi hävittää ja mediat voisivat tarjota niiden sijaan tuloksia erilaisista älykkyys- ja soveltuvuustesteistä. Minua ainakin kiinnostaisi osaako ehdokkaani esim.

  • hankkia tietoa ja analysoida sitä
  • päivittää käsityksiään saadessaan uutta tietoa
  • tunnistaa virhepäätelmiä
  • ymmärtää mitkä tavoitteet ovat keskenään ristiriidassa
  • tietää mitä tietää ja mitä ei tiedä
  • oppia uutta.

Ideologisten kysymysten kannalta oleellisempaa on tietää, millaista ideologiaa eri puolueet ajavat. Nähtävästi monikaan ei tiedä – ja äänestää siten oman etunsa vastaisesti. Siksi tarvitaan puoluevaalikoneita. Puoluevaalikone perustuisi puolueen toteutuneeseen äänestyskäyttäytymiseen, ei mihinkään juhlapuheisiin miten mekin ollaan muuten nyt työväenpuolue, koulutuspuolue, päivähoitopuolue ja pyöräilypuolue.